Haa - vihdoin täällä Tokiossa.

Tuohon edelliseen juttuun olis pitänyt lisätä vielä se kamala asia englannissa, joka on SUMU. Se viivästytti meidän lähtöä melkein 3 tuntia...

Nyt olen vihdoin täällä Shibuya City hotellissa. Netti pelaa, vaikka pää ei. En nimittäin juurikaan nukkunut, kun vieressä istui ruotsalaiseen 35 hengen seurueeseen kuuluvat 2 papparaista, jotka ilahtuivat suuresti minun ruotsinkielen taidostani (jep - säälittävää tai ylikilttiä). Sain just ja just katsottiua rauhassa yhden leffan ja nautittua yhden parhaista lentokoneaterioista ikinä (kanaa inkiväärillä kiinalaiseen tapaan) ja mutta herrat jatkoivat punaviinin lipittämistä kun aloin nukkumaan ja kun he alkoivat nukkua, kamala kuorsaus säesti sitä!?!

Puhelin ei muuten toimi - ei löydä verkkoa jostain syystä... Laitan Elisalle mailia, mutta ei kannata yrittää siihen soittaa...