29.12. Ayers rock resort

Tajunnanvirtaa... Istun Ayers Rock Resortin aulassa ja odotan lentokenttäkuljetusta. Se homma täällä pelaa – joka kentällä on shuttle bussit, jotka vievät melko pienestä maksusta sinut matkalaukkuinesi suoraan hotellisi oven eteen. Helpottaa kummasti kun ei tarvii matkalaukun kanssa kulkea julkisissa.

Ainut paikka tähän asti, missä olen ollut eksyksissä, on Sydneyn metro! Hölmöä mutta totta! Siellä on laiturit rakennettu monitasoisen epäloogisesti – laiturille 6 pääsekin kulkemalla laiturin 4 kautta tms hullua. Kerran olin siellä jumissa melkein puoli tuntia säntäillen laiturilta toisille. Joo tiedän, Sydneyn metrossa on vaan noin 6 eri linjaa... ei luulis olevan vaikeeta...

Huomenna on ihan kiva lähteä jo Thaimaahan. Eniten Australiassa alkaa tympästä tämä ruoka – olen syönyt junkkia enemmän kuin normaalisti ja englantilaisperuinen ruokakulttuuri yhdistettynä amerikkalaiseen pannukakku/muffinssikulttuuriin tuottaa valitettavaa tulosta vyötärölläni. Ainoastaan merenelävät ovat olleet täällä positiivinen yllätys. Olen syönyt enemmän kampasimpukoita kuukauden aikana kuin koko elämässäni ennen tätä. Mutta tuskin malta odottaa thairuokaa!

Kuumaan säähän alan vähitellen tottua. Jo Cairnsissa oli pakko ottaa yöksi ilmastointi pois päältä kun tuli kylmä. Sama täällä Ayers Rockilla. Olen majoittunut Outback Pioneer Lodgessa – molemmat nimet heijastuvat tässä paikassa – ollaan tosi outbackissä (=junttilassa) ja vaaditaan pioneer (=uudisraivaaja)henekä, jotta saa käytyt yhteissuihkussa. Tuskin maltan odottaa Sydneyn hotelliani – kaukonäköisenä varasin parhaan hotellin viimeiseksi yöksi, koska aavistelin, että autiomaan jälkeen kaipaisin hitusen ylellisyyttä. Tämä kaunis punainen maaperä on nyt kengissäni, laukuissani ja sukissani... Saa nähdä auttaako kunnon pesu mitään.

Kunnon pesusta tulee mieleen nämä täkäläiset pesukoneet. Ne ovat samanlaisia kuin jenkeissä – päältä täytettäviä rumpuja. Mutta jostain syystä eivät oikein pese vaatteita puhtaaksi ja kuluttavat vaatteita kovasti. (Ei voi olla kyse lämpötilasta – niille jotka eivät tiedä- pesen Suomessakin vain kahdenlaisia koneellisia – tummia ja vaaleita ja molemmat 40asteessa....) Tai sitten se on kuivausrumpu, joka aiheuttaa tuon kulumisen. Monet ennen ihan siistit puserot joutuu heittämään pois, koska ovat nyppyyntyneet tai menneet ihan nuhruisen näköisiksi. En ymmärrä miten täkäläiset pärjäävät.

Uluru, Kata Tjuta ja Kings Canyon – niihin ’kiviin’ olen tutustunut viimeisen kahden päivän aikana. Tämä Australian keskiosa on monilta osin ihan samannäköistä kuin 300 miljoonaa vuotta sitten – yksi maailman ’vanhimmista’ paikoista. Kuumuus täällä on polttavaa ja kuivaa näin kesäll ä- kosteusprosentti on noin 10% luokkaa. Maa on tosiaan ihan punaista rautapitoisuutensa vuoksi- hiekkakivi ja hiekka ovat ikäänkuin ruostuneet aikojen saatossa. Välimatkat ovat täällä pitempiä kuin ajattelin. Näinä kahtena päivänä olen istunut bussissa yli 12 tuntia... Olen oppinut vähän nukkumaan bussissa ja takuuvarma nukuttaja on joku filmi. Heti kun laittavat videon päälle, minä nukahdan. On jäänyt paljon tietoa ja hupia saamatta...

Yksi asia, mitä ehkä jään täältä kaipaamaan. Täällä puhutellaan ihmisiä kaikkialla kutsumalla heitä 'darling', 'sweetie','dear' ja 'honey' nimillä. Kukas minua niin Suomessa puhuttelisi??? Kuvitelkaa Suomessa Stockmanin puunattua kosmetiikkaosaston tyttöä kutsumassa sinua 'kultasekseen' ynseän katseen sijaan. Tai ehkä minä aloitan tavan, heti Suomeen palattuani minun pitää rynnätä Elisan liikkeeseen, ehkäpä puhuttelen myyjää sanomalla:' Muruseni, voisitko kertoa minulle mitä erilaisia puhelinliittymiä teillä olikaan?'...